”Oon tässä seurannut tuota virttaalaisten touhua ja tullut siihen tulokseen, että ovat kuin erään Gallialaisen kylän asukkaat sarjakuvassa. Vastustetaan kaikkea mahdollista muutosta ja pyritään pitämään elämä 1900-lukulaisena. Pitäis varmaan järjestää yleisöäänestys ja palkita kovin vastustaja vaikka Asterix-palkinnolla.
-tuntematon kopittelija nimimerkillä Migrenix, LL 13.2.2020
Virttaa, Loimaan erämaapääkaupunki
luonnonläheistä elämää kaupunkien keskellä kantatie 41:n varrella.
Harjureitin vaellukset, kyläläisten itsejäädyttämä talviurheilukeskus Monttu, jossa jäät ekana ja vikana, vuoden metsästysseura, moottoriurheilukeskus, Suomen pisin golfrata, jääkauden peruja oleva luonnonmuodostuma Kankaanjärvi, kirkas pohjavesi, kuuma hiekkaharju kangasmetsineen ja historia, joka ulottuu vuosisatoja taaksepäin. Elävä kylä kantatie 41:n varrella, jonka ylpeydenaiheita ovat oma kirkko, vahva ja tekevä meininki sekä erittäin omapäinen luonne.
Kylän pitkäaikainen ylpeys, oma koulu, suljettiin Loimaan kaupungin päätöksellä 1.8.2021 ja kylän lapset ovat tästä eteenpäin kulkeneet kouluun Alastarolle tai Oripäähän.
Aikamatka Virttaanraitilla
OSA VANHAA HUOVINTIETÄ JA POSTITIETÄ
Tervetuloa Loimaan Virttaan kylään ja Virttaanraitille! Osoitteesta Virttaanraitti 6 alkaa historiakierros kyläkävelynä yhdeksän kylätaulun kautta, jotka on sijoitettu raitille vajaan 1,5 kilometrin matkalle. Kylätaulut on kiinnitetty kivipaaseihin, jotka ovat seisoneet keskellä kylän elämää jo 1800-luvulla vanhan koulun pälkkiaidan tolppina.
Virttaanraitilla on paljon tarinoita, sillä se osa vanhaa Turku–Ulvila–Pohjanmaa-maantietä, joka yhdisti Varsinais-Suomen ja Satakunnan hallintokeskuksia ja kauppapaikkoja ja joka tunnettiin jo 1300-luvulla. Maantie seuraili helppokulkuisia harjuja ja kulki kylien läpi. Virttaalle se tuli Rekirikon kautta eli nykyisen Vapaudentien suunnasta. Virttaanraitti noudattelee varsinkin kylän tiiviin asutuksen alueella vanhan maantien linjausta.
Kansa kutsui Turku–Ulvila-väliä myös Huovintieksi, koska tietä käyttivät kruunun ja kirkon virkamiehet, sotilaat ja kauppiaat. Huovi-sana tarkoittaa sotilasta ja ratsumiestä. Turun piispat kulkivat tästä omistamilleen alueille esimerkiksi Kokemäenjoelle. Myös kolme Virttaan ensimmäisistä taloista kuuluivat ennen uskonpuhdistusta Turun Piispan omistukseen. Matkalaisia varten järjestettiin majoitusta, ja joskus tarvittiin tilat jopa 140 hengen sotilasosastolle. Kestikievaria pitivät vuorollaan Virttaan kylän talolliset.
Turun–Ulvilan-valtatie oli jo 1500-luvulla kärryillä kuljettavassa kunnossa, ja 1600-luvulla tien varressa oli Virttaankankaallakin peninkulmatolppia.
Paitsi Köyliön kautta Ulvilaan, Virttaalta johti maantie myös Huittisten suuntaan. Ainakin 1500-luvulta alkaen tie meni Vampulan, Huittisten, Vammalan ja Karkun kautta Hämeenkyröön, jossa se yhtyi Hämeenlinna–Vaasa-tiehen. Pohjanmaalle mennyttä osuutta pitkin kuljetettiin kirjeitä Turun ja Korsholman linnakaupunkien välillä vuosina 1645–1675. Tämän postireitin merkitys väheni, kun rantatie saatiin 1600-luvun lopulla kuntoon. Ja kun Porin ja Vaasan välistä maantietä parannettiin 1700- ja 1800-luvun vaihteessa, Kyrönkankaan tie alkoi jäädä enemmän paikallistieksi.
Nykyajalla aina 1960-luvun alkuvuosiin asti kylän raitti oli osa valtatie nro 9:ää. Vasta vuonna 1964 maantieliikenne väheni kylältä, kun kantatie 41 Virttaan kohdalta valmistui.
Vaikka kantatie vei liikennettä, riitti sitä silti Virttaanraitillakin, sillä täällä sijainnut saha toi ja vei puutavaraa ja väkeä monena vuosikymmenenä 1900-luvulla. Postilinjurit pysähtyivät Keskitalo-nimisen kauppatalon eteen lähelle kirkkoa. Kylässä oli parhaimmillaan 800 asukasta, kun heitä nyt on noin 500. Ravitsemuspalveluita tarvittiin, joten nykyinen Karoliinan ja Siilinpesän seutu oli jo 50 vuotta sitten vilkas huolto- ja virkistyskeskus.
