”Asuin siellä elämäni ensimmäiset 28 vuotta ja oon kolmannen polven Virttaalainen… mun Äidinäidinisä on muuttanut Honkilahdelta 1916 ja rakentanut talon Virttaalle, jossa mun Mamma syntyi 1917… sama mökki on myös sekä mun Äidin että myös mun syntymäkoti… Asuin siinä talossa siihen saakka kun täytin 8v… Istutettiin sinne mökin pihalle Suomenpihlaja samana päivänä kun mun Mamma olis täyttäny 100 vuotta eli 22.5.2017… oltiin äitin ja mun pojan kanssa sitä istuttamassa… siellä on mun juuret ja siellä pysyy 
”
”Olen paljasjalkainen kaupunkilainen. Tai olin. Kun astuin alaovesta ulos, edessä oli toisinaan ihmispaljous, toisinaan, etenkn lauantaiaamuisin, vain kuselta haiseva jalkakäytävä. Koiran kanssa saatiin kävellä korttelikaupalla matkalla lähimmälle viherpläntille, jota käyttivät kaikki muutkin alueen koirat. En osannut kuvitellakaan mitä sittemmin löytäisin Virttaalta: oman tilan, omasta ympäristöstä huolehtimisen, rauhaa, yhteisöllisyyttä, elämisen vaivattomuutta. Aamukahvit voi juoda aamutakissa omalla terassilla. Ei huono.”
Päiväkodissa touhutaan, opitaan, kasvetaan turvallisessa ympäristössä monenikäisten ryhmänä. Kodinomaiset tilat ja riittävät neliömetrit ovat täynnä leikkiä ja iloisia ääniä, ja hoitajamitoitus varmistaa, että lohduttavia sylejä ja valvovia silmäpareja riittää.
Virttaan S-kauppa eli Jaskan kauppa on täyden palvelun kyläkauppa. Kauppias tuntee asiakkaansa ja ellei jotain valikoimasta löydy, se tilataan. Myös kesävieraat piipahtavat kaupalla mielellään ihan vain tervehtimään kauppias Jaakko Jalavikkoa ja fiilistelemään pienen kaupan välitöntä tunnelmaa.
Kaikkihan alkoi keväällä 2018, kun Virttaan kyläyhdistys sai elinympäristövaliokunnalta luvan noutaa käytöstä poistuvia tai vähällä käytöllä olevia leikkivälineitä tähän pieneen ja unohdettuun leikkipuistonpahaseen Nokiankaivontiellä. Ajatuksena oli siis, että kyläyhdistys hakee käyttökelpoisia välineitä mistä saa, hoitaa puut ja pohjat ja siihen päälle saataisiin muutama uusikin väline.
Sitten katosi koko leikkipuisto. Tai siis kävi ilmi, että sitä ei ollut olemassakaan Loimaan papereissa eikä mistään löytynyt mitään muistijälkeä koko asiasta.
Mysteeriä selviteltiin ja lopulta esitettiin anomus elinympäristövaliokunnalle
Nokiankaivontien leikkipuistosta tuli valiokunnan päätöksellä virallisesti kaupungin leikkipuisto. Samalla Loimaan kaupunki otti myös koko projektin hoitaakseen. ”No me ajateltiin että teidän ei tarvitsisi tehdä mitään. Me hoidetaan kaikki. Ei sitten tule mitään vastuusekaannuksia.”
Ja niin Nokiankaivontien pikkuleikkipuisto ei ole enää pikkuleikkipuisto, vaan ihan oikea, hyvänkokoinen, turvallinen, ajanmukainen leikkipuisto lapsirikkaalla alueella Virttaan taajamassa. Kiitos Loimaa, kiitos elinympäristövaliokunta !
on rakennettu vuonna 1845. Kuitenkin jo vuonna 1740 Virttaalla tiedetään olleen saarnahuone. Kirkon on suunnitellut rakennusmestari Carl Vettervik.
Rakennustyön kyläläiset tekivät pääasiassa talkootyönä. Ristinmuotoisessa kirkossa on noin 250 istumapaikkaa. Jonas Bergmanin maalaaman alttaritaulun aiheena on Kristus ristillä. Maalaus, joka on koristanut aiemmin Loimaan kirkon alttaria, valmistui todennäköisesti vuonna 1752. Myös vuonna 1782 rakennettu saarnastuoli on ostettu Loimaalta. Väitetään, että kuningas Gustaf III olisi lahjoittanut sen.
Urkuparvi rakennettiin vuonna 1929. Urut saatiin vasta vuonna 1935. Ne ostettiin Honkilahden seurakunnalta ja ne korvasivat vuonna 1915 hankitun urkuharmonin. Urut ovat 6-äänikertaiset ja ne on valmistettu Saksassa vuonna 1860. Kirkossa tarvittavat välineet on hankittu yhteisesti kyläläisten toimesta tai saatu lahjoituksena. Mm. 100 ehtoollispikaria, kattokruunu, vihkiryijy, hopeiset kynttilänjalat ja alttariliina on saatu lahjoituksena.
Hautausmaa on perustettu vuonna 1827. Ruumishuoneen seinään hakattuna on löydetty lause: ”Wuonna 1827 tämä hautausmaa on ragettu Thomas Thomaksen pojalta Tuomolalta”. Tämä lause valettiin pronssiin ja kiinnitettiin kirkon seinustalla olevaan maakiveen vuonna 1959 arkkipiispa Ilmari Salomiehen suorittaman piispantarkastuksen yhteydessä. Hautausmaan laajennus ja uusi asemakaava on tehty vuonna 1940. Laajennukseen sisältyy sankarihauta, johon on siunattu 18 virttaalaista miestä.
Lisäksi yksi sankarivainaja on siunattu sukuhautaan. Vuonna 1951 pystytettiin Ilmari Virkkalan suunnittelema sankaripatsas ”Nukkuva sotilas”.
Virttaan kyläkirkko toimi aikoinaan saarnahuonekunnan nimellä. Kyläläiset pitivät kirkkoa yllä. Kun ajateltiin kirkon ylläpitoa vastaisuudessa, perustettiin vuonna 1957 Virttaan kirkkoyhdistys. Nykyään Virttaan kirkko kuuluu Loimaan seurakunnan omistukseen ja Virttaan kirkkoyhdistys lakkautettiin v. 2012. Jumalanpalveluksia Virttaan kirkossa pidetään noin kerran kuukaudessa. Lisäksi kirkossa pidetään kaste-, vihkimis- ja siunaustoimituksia.
Esittely tulossa
