Virttaan Työväentalo
Virttaanraitti 144:ssä sijaitseva punamultainen, tunnelmallinen, 1910/1920 rakennettu Työväentalo on täynnä historian havinaa. Tilaa on myös mahdollista vuokrata tilaisuuteen kuin tilaisuuteen Työväenyhdistykseltä.
Virttaan historia ulottuu satoja vuosia taaksepäin.
Virttaan kylä sijaitsee Loimaan luoteisnurkassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla. Kylän sivuitse kulkee kantatie 41, Turkuun on 63 kilometriä ja Tampereelle 90.
Virttaa tunnetaan laajimmin Alastaron moottoriradasta, joka sijaitsee Virttaan kylän alueella. Moottoriradalla järjestetään useita EM-tason kilpailuja. Moottoriradan ympärille on syntynyt myös majoitus- ja ravintolatoimintaa.
Virttaa on hiekkamaan ja kangasmetsien aluetta. Virttaankankaan pohjavesialue tunnetaan sattuneesta syystä läpi Varsinais-Suomen.
Vuonna 2017 kylässä asui 456 asukasta. Yrityksiä kylässä on yli 50. Etenkin virttaalainen hiekkamaan peruna on kuuluisaa koko Etelä-Suomessa.
Virttaalla on vanha ja värikäs historia, oma kirkko ja koulu. Virttaan perinnepiiri on koonnut kylän historiasta jo kolme kiehtovaa paikalliseeposta, ja tekeillä on ”Aikamatka Virttaanraitilla” -kyläkävely raitille sijoitettavine opasteineen.
Tunnetuimmat historialliset kohteet Virttaalla ovat työväentalo, kirkko sekä koulu, jonka vintti toimii myös kylän oman historian arkistona.
Virttaan kirkko
on rakennettu vuonna 1845. Kuitenkin jo vuonna 1740 Virttaalla tiedetään olleen saarnahuone. Kirkon on suunnitellut rakennusmestari Carl Vettervik.
Rakennustyön kyläläiset tekivät pääasiassa talkootyönä. Ristinmuotoisessa kirkossa on noin 250 istumapaikkaa. Jonas Bergmanin maalaaman alttaritaulun aiheena on Kristus ristillä. Maalaus, joka on koristanut aiemmin Loimaan kirkon alttaria, valmistui todennäköisesti vuonna 1752. Myös vuonna 1782 rakennettu saarnastuoli on ostettu Loimaalta. Väitetään, että kuningas Gustaf III olisi lahjoittanut sen.
Urkuparvi rakennettiin vuonna 1929. Urut saatiin vasta vuonna 1935. Ne ostettiin Honkilahden seurakunnalta ja ne korvasivat vuonna 1915 hankitun urkuharmonin. Urut ovat 6-äänikertaiset ja ne on valmistettu Saksassa vuonna 1860. Kirkossa tarvittavat välineet on hankittu yhteisesti kyläläisten toimesta tai saatu lahjoituksena. Mm. 100 ehtoollispikaria, kattokruunu, vihkiryijy, hopeiset kynttilänjalat ja alttariliina on saatu lahjoituksena.
Hautausmaa on perustettu vuonna 1827. Ruumishuoneen seinään hakattuna on löydetty lause: ”Wuonna 1827 tämä hautausmaa on ragettu Thomas Thomaksen pojalta Tuomolalta”. Tämä lause valettiin pronssiin ja kiinnitettiin kirkon seinustalla olevaan maakiveen vuonna 1959 arkkipiispa Ilmari Salomiehen suorittaman piispantarkastuksen yhteydessä. Hautausmaan laajennus ja uusi asemakaava on tehty vuonna 1940. Laajennukseen sisältyy sankarihauta, johon on siunattu 18 virttaalaista miestä.
Lisäksi yksi sankarivainaja on siunattu sukuhautaan. Vuonna 1951 pystytettiin Ilmari Virkkalan suunnittelema sankaripatsas ”Nukkuva sotilas”.
Virttaan kyläkirkko toimi aikoinaan saarnahuonekunnan nimellä. Kyläläiset pitivät kirkkoa yllä. Kun ajateltiin kirkon ylläpitoa vastaisuudessa, perustettiin vuonna 1957 Virttaan kirkkoyhdistys. Nykyään Virttaan kirkko kuuluu Loimaan seurakunnan omistukseen ja Virttaan kirkkoyhdistys lakkautettiin v. 2012. Jumalanpalveluksia Virttaan kirkossa pidetään noin kerran kuukaudessa. Lisäksi kirkossa pidetään kaste-, vihkimis- ja siunaustoimituksia.
Virttaan koulu
Virttaan kylässä on myös alakoulu. Kaksiopettajaisessa koulussa on kolme luokkaa ja lapsia tällä hetkellä eli lukuvuonna 2019-2020 16. Yhdysluokkaopetus on uuden OPSin mukainen jopa suositeltu opetusmuoto, jossa lapset kaiken muun lisäksi oppivat oppimaan myös toisiltaan. Monet kylän lapset pystyvät kulkemaan kouluun itsenäisesti ja turvallisesti tuttua koulutietä pitkin.
Koulun yhteydessä on sijainnut myös Virttaan sivukirjasto, joka lakkautettiin kylän toiveista huolimatta vuonna 2014. Kylän lapset kuljetetaan kirjastoon Alastarolle kerran vuodessa.
Virttaan koululla on pitkät perinteet, sillä jo vuonna 1876 kyläkokouksessa oli päätetty perustaa kylään oma koulu. Virttaan esitykseen suostuttiin ja hanke sai seutukunnan yhteisestä koulukassasta 200 markkaa sekä vuosittaisen osuuden kunnalle tulevista viinaverorahoista. Virttaan kansakoulu aloitti toimintansa 24.9.1877. Näin Virttaan koulu sai kunnian aloittaa kansakoulumuotoisen opetustoiminnan entisessä Alastaron kunnassa, nykyisessä Loimaan kaupungissa.
Talollinen Karl Tätilä lahjoitti omaa koulutaloa varten kirkon vieressa olevan tontin, jolle alettiin talkoovoimin rakentamaan. Opetus alkoi uudessa talossa 1883. Ensimmäisenä syksynä Virttaan koulussa oli 7 tyttöä ja 9 poikaa oppilaina.
Virttaan alueella toimi vuosina 1947-64 myös toinen koulu, Niittykylässä. Virttaan kansakoululle rakennettiin uudet opetustilat vuosina 1950 ja -60, jolloin koulu täysin ajanmukaistui.
Virttaan kirjaston kyläläiset perustivat vuonna 1862. Kirjasto siirtyi Alastaron kunnan alaisuuteen v. 1927 ja se lakkautettiin Loimaan kaupungin päätöksellä 2014.